Uusi Uljas Puutorinkulma helmikuu 2011
Vihdoin valmista
Uusi Uljas Puutorinkulma 2011
Viittä vaille valmis 6.2.2011
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
Oma kuusi Puutorin tienoon asukkaiden iloksi
Puutorin kuusi sytytettiin 29.11.2008 klo 18.30
Yhteislaulutuokio Puutorin Vessan edustalla 29.11.2008
Oma kuusi Puutorille
Puutorin kuusi varjosti Tuntemattoman (sotilaan) syntyä
TS/Jori Liimatainen
Yhteislaulutuokio Puutorin Vessan edustalla 29.11.2008
Oma kuusi Puutorille
Puutorin kuusi varjosti Tuntemattoman (sotilaan) syntyä
TS/Jori Liimatainen
Kari Katajisto ja muut Ilpoisten leijonat ovat huolehtineet jo kymmenen vuotta siitä, että Puutori saa oman joulukuusensa.
TS/Jori LiimatainenKari Katajisto ja muut Ilpoisten leijonat ovat huolehtineet jo kymmenen vuotta siitä, että Puutori saa oman joulukuusensa.
Puutorin kuusi varjosti Tuntemattoman syntyä:
PIRJO VISMANEN
Myös Puutori Turussa sai keskiviikkona joulukuusensa. Maarian Saramäestä keskelle kaupunkia kuskattu puu onkin varsinainen kulttuurikasvi: sen katveessa Väinö Linna aloitti Tuntemattoman sotilaan kirjoittamisen kesällä 1953.
- Vaistentiellä sijaitsevan talon omisti tuolloin Linnan anoppi Helmi Seuri, ja Linnat viettivät lomaa anoppilassa Finlaysonin tehtaiden ollessa kesäseisokilla, kertoo turkulainen kotiseutukirjailija Markku Heikkilä.
”Yhtenä sunnuntaipäivänä kirjailija oli anoppinsa keittiössä yksiksensä, muu perhe oli lähtenyt kyläilemään. Linnan mielessä vuosia muhinut hanke alkoi Turun seudun raikkaan ilmapiirin ja lehtevien maisemien ansiosta puhjeta kukkaan. Mies haki kynän ja paperia. Siltä istumalta tarttui ruutupaperille 18 sivua konekiväärikomppanian taipaleesta Paloaukealta Karjalan korpiin”, Heikkilä kirjoittaa Uutissi Turust, osa VIII -kirjassaan.
Asia mainitaan useissa Linnan elämää käsittelevissä kirjoissa ja artikkeleissa.
Nykyisin Vaistentie 20:ssä sijaitseva talon omistaa Kimmo Keinonen. Hän kertoo lahjoittaneensa kuusen Puutoria komistamaan antaakseen sille arvoisensa lopun.
- Nyt se pääsee jokaisen katsottavaksi ja ihailtavaksi ja tekee samalla kaikille turkulaisille tunnetuksi tätä paikkaa ja sen yhteyttä tamperelaisten omiman suurteoksen syntyyn. Tämä aluehan on nykyisin sellaisessa myllerryksessä, että muutaman vuoden sisällä kuusi olisi joka tapauksessa jyrätty pois tieltä, Keinonen selvittää.
Tontilta löytyy edelleen kivi, jonka päällä istuskellen Linnan muistetaan ideoitaan kypsytelleen.
Tuntemattoman synnyn aikaan Puutorin kuusi oli vielä pieni näre. Nyt se oli ehtinyt jo yli 20 metriä korkeaksi, salskeaksi puuksi - liiankin mittavaksi sille varattuun betonijalkaan.
- Viisi metriä otettiin tyvestä pois, totesi kuusihankkeen puuhamies Kari Katajisto Lions Club Turku Ilpoisista puun pystytystalkoissa.
Puutorin kuusi on hyväntekeväisyyskuusi. Paikalliset yritykset voivat varata sopivaa summaa vastaan siitä nimikkokynttilän ja siihen liittyvän sulkakoristeisen pallon.
- Vuosittain rahaa on kertynyt noin 2 500 euroa. Sillä on muistettu muun muassa vammaisia, Vuorelan koulua ja huumeidenvastaista työtä, Katajisto kertoo.
Tänä vuonna tuetaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa. Kohdetta ei tarvinnut pitkään miettiä: toinen perättäinen koulutragedia kosketti niin paljon kaikkia klubilaisia.
Valot Puutorin kuuseen syttyvät ensi lauantaina, 29.11. kello 18.15 alkavassa tilaisuudessa, kunnioittavasti sen jälkeen, kun kaupungin pääkuusi Tuomiokirkolla on saanut valonsa. Katajisto pitää kuusensytyttäjäispuheen, jonka lisäksi lauletaan yhdessä joululauluja ja maistellaan glögiä ja pipareita. Makkaragrillikin höytyää Puutorin Vessan edustalla.
Julkaistu 27.11.2008 1:31:09
TS/Jori LiimatainenKari Katajisto ja muut Ilpoisten leijonat ovat huolehtineet jo kymmenen vuotta siitä, että Puutori saa oman joulukuusensa.
Puutorin kuusi varjosti Tuntemattoman syntyä:
PIRJO VISMANEN
Myös Puutori Turussa sai keskiviikkona joulukuusensa. Maarian Saramäestä keskelle kaupunkia kuskattu puu onkin varsinainen kulttuurikasvi: sen katveessa Väinö Linna aloitti Tuntemattoman sotilaan kirjoittamisen kesällä 1953.
- Vaistentiellä sijaitsevan talon omisti tuolloin Linnan anoppi Helmi Seuri, ja Linnat viettivät lomaa anoppilassa Finlaysonin tehtaiden ollessa kesäseisokilla, kertoo turkulainen kotiseutukirjailija Markku Heikkilä.
”Yhtenä sunnuntaipäivänä kirjailija oli anoppinsa keittiössä yksiksensä, muu perhe oli lähtenyt kyläilemään. Linnan mielessä vuosia muhinut hanke alkoi Turun seudun raikkaan ilmapiirin ja lehtevien maisemien ansiosta puhjeta kukkaan. Mies haki kynän ja paperia. Siltä istumalta tarttui ruutupaperille 18 sivua konekiväärikomppanian taipaleesta Paloaukealta Karjalan korpiin”, Heikkilä kirjoittaa Uutissi Turust, osa VIII -kirjassaan.
Asia mainitaan useissa Linnan elämää käsittelevissä kirjoissa ja artikkeleissa.
Nykyisin Vaistentie 20:ssä sijaitseva talon omistaa Kimmo Keinonen. Hän kertoo lahjoittaneensa kuusen Puutoria komistamaan antaakseen sille arvoisensa lopun.
- Nyt se pääsee jokaisen katsottavaksi ja ihailtavaksi ja tekee samalla kaikille turkulaisille tunnetuksi tätä paikkaa ja sen yhteyttä tamperelaisten omiman suurteoksen syntyyn. Tämä aluehan on nykyisin sellaisessa myllerryksessä, että muutaman vuoden sisällä kuusi olisi joka tapauksessa jyrätty pois tieltä, Keinonen selvittää.
Tontilta löytyy edelleen kivi, jonka päällä istuskellen Linnan muistetaan ideoitaan kypsytelleen.
Tuntemattoman synnyn aikaan Puutorin kuusi oli vielä pieni näre. Nyt se oli ehtinyt jo yli 20 metriä korkeaksi, salskeaksi puuksi - liiankin mittavaksi sille varattuun betonijalkaan.
- Viisi metriä otettiin tyvestä pois, totesi kuusihankkeen puuhamies Kari Katajisto Lions Club Turku Ilpoisista puun pystytystalkoissa.
Puutorin kuusi on hyväntekeväisyyskuusi. Paikalliset yritykset voivat varata sopivaa summaa vastaan siitä nimikkokynttilän ja siihen liittyvän sulkakoristeisen pallon.
- Vuosittain rahaa on kertynyt noin 2 500 euroa. Sillä on muistettu muun muassa vammaisia, Vuorelan koulua ja huumeidenvastaista työtä, Katajisto kertoo.
Tänä vuonna tuetaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa. Kohdetta ei tarvinnut pitkään miettiä: toinen perättäinen koulutragedia kosketti niin paljon kaikkia klubilaisia.
Valot Puutorin kuuseen syttyvät ensi lauantaina, 29.11. kello 18.15 alkavassa tilaisuudessa, kunnioittavasti sen jälkeen, kun kaupungin pääkuusi Tuomiokirkolla on saanut valonsa. Katajisto pitää kuusensytyttäjäispuheen, jonka lisäksi lauletaan yhdessä joululauluja ja maistellaan glögiä ja pipareita. Makkaragrillikin höytyää Puutorin Vessan edustalla.
Julkaistu 27.11.2008 1:31:09
torstai 27. marraskuuta 2008
As Oy Puutorinkulman varsinainen syysyhtiökokous 26.11.2008
As Oy Puutorinkulman varsinainen syysyhtiö-
kokous 26.11.2008
Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Mirve Lindholm ja ehdotti kokouksen puheenjohtajaksi Ruth Hasanin.
Sihteeriksi ryhtyi ilman erillistä valintaa As Oy:n isännöitsijä.
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Meeri Mela ja Marja Päivärinta.
Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot hyväksyttiin entisiksi. Hall.puh.joht. 3 e/kk, hall. Jäsenet 35 e/kk. Tilintarkastajat kohtuullisen laskun mukaan.
Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen kohdalla sukeutui pitkä keskustelu. Kysyttiin, miksi talous on mitoitettu ylijäämäiseksi eli yhtiövastikkeita kohottamalla pyritty keräämään varoja ehkä juuri julkisivusaneeraukseen. Ehdotettiin yhtiövastikkeen perusteiden pitämistä entisellään eli suhdelukuna 1,330. Hallituksen ehdotti muutoksen toteuttamista, jonka yhtiökokous hyväksyi. Isännöitsijä toimittaa tämän pohjalta uuden talousarvion.
Hallituksen jäsenmäärä entinen 5, paitsi Markku Juholan tilalle Ilkka Joukanen ja varajäs. 2. Eli vars. hallituksen jäsenet Mirve Lindholm pj, Ruth Hasan, Matti Suvanto, Pia Lindman ja Ilkka Joukanen. Varajäs. Jouko Manni ja Ritva Jokinen.
Tilintarkastajat vuodelle 2009 entiset; varsinaiset: Pentti Leppänen, KHT ja Matti Päivärinta, varalle Arja Heinonen ja Ilpo Puhakka.
Päätettiin kirjata osakkeenomistajien maksamat lainanlyhennysten määrät lainanlyhennys-rahastoon.
Kuultiin hallituksen informaatio yhtiön julkisivusaneerauksen suunnittelusta.
Käytiin aiheesta vilkas keskustelu. Aluksi joku ihmetteli, onko hallitus ehdottamassa, että kerätään vastikkeiden korotuksen kautta ylimääräistä kassareserviä tulevia korjaushankkeita varten. Jotkut eivät tätä toivoisi. Hallitus pitikin pienen neuvottelutuokion, jonka jälkeen ehdotti vuokravastikkeiden säilyttämistä ennallaan. Hallituksen ehdotti muutoksen toteuttamista, jonka yhtiökokous hyväksyi. Isännöitsijä toimittaa tämän pohjalta uuden talousarvion, jossa vastikesuhdeluku on 1,330.
Monien puheenvuorojen jälkeen päätettiin saneerausta tutkittavan vielä VTT:n tutkimusten kautta. Kokous väitti, ettei missään vaiheessa ole hyväksynyt hallituksen käynnistämää tutkimusta lopullisena vaihtoehtona. Kun saadaan VTT:n lausunto, niin asioista voidaan sen pohjalta edetä. Heräsi myös kysymys siitä, etteikö löytyisi mitään korjaavaan vaihtoehtoja ulkoseinien käsittelylle. Raksystemin lausunnoista esitettiin epäileviä näkemyksiä; eräiden muiden tapausten perusteella.
Kokouksessa oli runsas osanotto arviolta yli 20 henkilöä. Ja kokousasioita käsiteltiin vilkkaasta, etupäässä tietenkin rakennuksen saneerauskysymystä.
Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Mirve Lindholm ja ehdotti kokouksen puheenjohtajaksi Ruth Hasanin.
Sihteeriksi ryhtyi ilman erillistä valintaa As Oy:n isännöitsijä.
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Meeri Mela ja Marja Päivärinta.
Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot hyväksyttiin entisiksi. Hall.puh.joht. 3 e/kk, hall. Jäsenet 35 e/kk. Tilintarkastajat kohtuullisen laskun mukaan.
Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen kohdalla sukeutui pitkä keskustelu. Kysyttiin, miksi talous on mitoitettu ylijäämäiseksi eli yhtiövastikkeita kohottamalla pyritty keräämään varoja ehkä juuri julkisivusaneeraukseen. Ehdotettiin yhtiövastikkeen perusteiden pitämistä entisellään eli suhdelukuna 1,330. Hallituksen ehdotti muutoksen toteuttamista, jonka yhtiökokous hyväksyi. Isännöitsijä toimittaa tämän pohjalta uuden talousarvion.
Hallituksen jäsenmäärä entinen 5, paitsi Markku Juholan tilalle Ilkka Joukanen ja varajäs. 2. Eli vars. hallituksen jäsenet Mirve Lindholm pj, Ruth Hasan, Matti Suvanto, Pia Lindman ja Ilkka Joukanen. Varajäs. Jouko Manni ja Ritva Jokinen.
Tilintarkastajat vuodelle 2009 entiset; varsinaiset: Pentti Leppänen, KHT ja Matti Päivärinta, varalle Arja Heinonen ja Ilpo Puhakka.
Päätettiin kirjata osakkeenomistajien maksamat lainanlyhennysten määrät lainanlyhennys-rahastoon.
Kuultiin hallituksen informaatio yhtiön julkisivusaneerauksen suunnittelusta.
Käytiin aiheesta vilkas keskustelu. Aluksi joku ihmetteli, onko hallitus ehdottamassa, että kerätään vastikkeiden korotuksen kautta ylimääräistä kassareserviä tulevia korjaushankkeita varten. Jotkut eivät tätä toivoisi. Hallitus pitikin pienen neuvottelutuokion, jonka jälkeen ehdotti vuokravastikkeiden säilyttämistä ennallaan. Hallituksen ehdotti muutoksen toteuttamista, jonka yhtiökokous hyväksyi. Isännöitsijä toimittaa tämän pohjalta uuden talousarvion, jossa vastikesuhdeluku on 1,330.
Monien puheenvuorojen jälkeen päätettiin saneerausta tutkittavan vielä VTT:n tutkimusten kautta. Kokous väitti, ettei missään vaiheessa ole hyväksynyt hallituksen käynnistämää tutkimusta lopullisena vaihtoehtona. Kun saadaan VTT:n lausunto, niin asioista voidaan sen pohjalta edetä. Heräsi myös kysymys siitä, etteikö löytyisi mitään korjaavaan vaihtoehtoja ulkoseinien käsittelylle. Raksystemin lausunnoista esitettiin epäileviä näkemyksiä; eräiden muiden tapausten perusteella.
Kokouksessa oli runsas osanotto arviolta yli 20 henkilöä. Ja kokousasioita käsiteltiin vilkkaasta, etupäässä tietenkin rakennuksen saneerauskysymystä.
torstai 30. lokakuuta 2008
Kevätyhtiökokous 28.4.2008
Kevätyhtiökokous 28.4.2008
As Oy Puutorinkulman kevätyhtiökokous 28.4.2008 hyväksyi edellisen vuoden tilinpäätöksen ja antoi hallitukselle ja tilinpitäjille vastuuvapauden. Paljon ei ollut kyseltävää. Yhtiön tiliasema ja maksuvalmius todettiin hyväksi.
Pinnan alla kuitenkin liikkui huoli tulevasta eli talojen ulkopintojen saneerauksesta. Tästä tehtiinkin virallisten kokousasioiden jatkoksi muutamia kyselyjä. Isännöitsijä totesi 3-henkisne toimikunnan valmistelevan. Tähän mennessä he ovat käyneet tutustumassa muutamiin kohteisiin, joista voisi saada oppia tähän asiaan. Toimikunta, johon kuuluu isännöitsijän lisäksi arkkitehti ja rakennusinsinööri, tekee asiasta ehdotuksen, jota sitten ylimääräinen yhtiökokous käsittelee joskus syys-lokakuun vaiheilla. Tämän jälkeen tulee kustannusten vertailu ja siitä päättäminen, joka ajoittuu seuraavaan ylimääräiseen kokoukseen.
Kovin tuntuu alustavissa puheenvuoroissa vilahtavan talon alkuperäiseen kuosiin saattaminen eli uudelleen rappaus. Onko se sitten ns. terassirappausta, sen aika näyttää. Kovin tuntui paikkailun mahdollisuus poisluetulta. Outona toteamuksena oli se, että nykyinen päällys on jo tullut tekniseltä osalta tiensä päähän, runsaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Ja huvittavana asiana tuli julki, että edellinen saneeraus oli tapahtunut paljolti sen vuoksi nykymuotoisena laatoituksena, koska Osuuspankin kulmasta oli saatu tietoa, että siellä tehdään oikein ”hieno” saneeraus.
Myöskin hulevesien ohjaamisesta oli tullut kaupungin kirjelmä, mutta ilmeisesti se on olut vähän hätäinen, sillä kaupungillakaan ei ole tietoa, miten talojen hulevedet nyt kulkevat. Siitä odotetaankin tarkistuskirjettä.
Yhtiön osakkaat odottavat puolittain pelolla, mitä tuleman pitää.
Pinnan alla kuitenkin liikkui huoli tulevasta eli talojen ulkopintojen saneerauksesta. Tästä tehtiinkin virallisten kokousasioiden jatkoksi muutamia kyselyjä. Isännöitsijä totesi 3-henkisne toimikunnan valmistelevan. Tähän mennessä he ovat käyneet tutustumassa muutamiin kohteisiin, joista voisi saada oppia tähän asiaan. Toimikunta, johon kuuluu isännöitsijän lisäksi arkkitehti ja rakennusinsinööri, tekee asiasta ehdotuksen, jota sitten ylimääräinen yhtiökokous käsittelee joskus syys-lokakuun vaiheilla. Tämän jälkeen tulee kustannusten vertailu ja siitä päättäminen, joka ajoittuu seuraavaan ylimääräiseen kokoukseen.
Kovin tuntuu alustavissa puheenvuoroissa vilahtavan talon alkuperäiseen kuosiin saattaminen eli uudelleen rappaus. Onko se sitten ns. terassirappausta, sen aika näyttää. Kovin tuntui paikkailun mahdollisuus poisluetulta. Outona toteamuksena oli se, että nykyinen päällys on jo tullut tekniseltä osalta tiensä päähän, runsaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Ja huvittavana asiana tuli julki, että edellinen saneeraus oli tapahtunut paljolti sen vuoksi nykymuotoisena laatoituksena, koska Osuuspankin kulmasta oli saatu tietoa, että siellä tehdään oikein ”hieno” saneeraus.
Myöskin hulevesien ohjaamisesta oli tullut kaupungin kirjelmä, mutta ilmeisesti se on olut vähän hätäinen, sillä kaupungillakaan ei ole tietoa, miten talojen hulevedet nyt kulkevat. Siitä odotetaankin tarkistuskirjettä.
Yhtiön osakkaat odottavat puolittain pelolla, mitä tuleman pitää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)